Tanssiteatteri Hurjaruuth, Helsinki | Talviopas
Tanssiteatteri Hurjaruuth
Y-tunnus 0485147-8
|
Kaapelitehdas Talberginkatu 1 A, 00180 Helsinki
|
|
|
|
|
|
Kotisivu: Sähköpostiosoite: |
|
|
Aukioloajat: ti-to: 13-16 |
|
Kuvat
Yhteystiedot QR-koodina
Toimialat
Vapaa-aika, Tanssiteatteri
Yleiskuvaus
Tanssiteatteri Hurjaruuth
Pienestä kiertueteatterista spektaakkelimaisen Talvisirkuksen pyörittäjäksi kasvanut Tanssiteatteri Hurjaruuth täytti vuonna 2016 kolmekymmentäviisi vuotta! Menneisiin vuosiin mahtuu yli 100 ensi-iltaa, kymmeniä ulkomaankiertueita Tansaniasta Taiwaniin sekä ällistyttävä määrä työllistettyjä tanssi-, teatteri- ja sirkusalan ammattilaisia. Vakituisen kodin Hurjaruuth on löytänyt Helsingin Ruoholahdesta, aikanaan puhelin- ja sähkökaapeleita valmistaneen Kaapelitehtaan pohjoissiivestä.
Vuodesta 1995 lähtien Hurjaruuth on keskittynyt pääosin lastenteatteriin, joskin Talvisirkukset ja muut esitykset puhuttelevat ihan kaikenikäisiä - yleisössä kohtaakin usein jopa kolme sukupolvea. Viime vuosina ohjelmistossa on nähty myös aikuisille suunnattuja esityksiä: Jenni Kallon Miss Olga, Thom Moncktonin Moving Stationery ja Taina Mäki-Ison Kohti Horisonttia. Vuoden 2012 helmikuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Punainen Helmi - naisklovnifestivaali yhteistyössä Espoon Kaupunginteatterin ja Uppsalalaisen Reginateaternin kanssa. Naisklovnifestivaalin esitykset on suunnattu pääosin nuorille ja aikuisille, mutta vuoden 2015 festivaalilla vieraili myös klovneriaesitys lapsille.
Kummastusta herättäneestä nimestä on teatterin elinaikana nähty lukemattomia kirjoitusasuja; Hurjaruutana, Kurjat Luut ja Hurja Putin lienevät hassuimmasta päästä. Hurjaruuth jää kuitenkin mieleen, vaikka kansainvälisesti nimi onkin toisinaan mahdoton.
Legendaarinen pakettiauto punaisella Hurjaruuth-teippauksella hajosi Kaapelitehtaan pihaan muutama vuosi sitten. Teatterin alkuaikoina pakettiautoon mahtui kaikki esityksiin liittyvä lavasteita ja tanssijoita myöten. Nyt teatterilla on omat tilat; toimisto, lämpiö, näyttämö, puvusto, verstas ja harjoitussali. Vaikka Hurjaruuth vuonna 1993 asettui Kaapelitehtaalle, ei kiertue-elämä ole siihen päättynyt. Viime vuosina Hurjaruuth on esiintynyt festivaaleilla ja tapahtumissa kotimaan lisäksi mm. Intiassa, USA:ssa, Tunisiassa ja Venäjällä.
Hurjaruuthin tunnusmerkkinä voidaan pitää monitaitoisuutta: dynaamisen, rohkean ja vauhdikkaan teatterin esitykset ovat yhdistelleet ennakkoluulottomasti musiikkia, kuvataiteita, sirkusta, tanssia ja teatteria. Muun muassa Lastenkulttuurin valtionpalkinnolla, ASSITEJ Internationalin kunniamaininnalla sekä Sirkuksen Lumo -palkinnolla tunnustettu toiminta jatkuu monimuotoisena ja elävänä.
Talvisirkusta jo vuodesta 1994
Suurelle yleisölle Hurjaruuth on tullut tutuksi Talvisirkuksen kautta. Toilaileviin sikoihin, ranskanperunapartaisiin tonttuihin ja lukuisiin muihin hahmoihin ovat vuosien saatossa rakastuneet niin lapset kuin aikuisetkin.
Hurjaruuthin perustajajäsen ja nykyinen teatterinjohtaja Arja Pettersson toi uuden sirkuksen pysyvästi Suomeen Talvisirkusten myötä, ja edelleen Talvisirkus on yksi suurimmista sirkustaiteilijoiden työllistäjistä Suomessa. Lukuisat alan kotimaiset ammattilaiset ovat aloittaneet uransa Talvisirkuksissa esiintymällä. Vuosittainen Talvisirkus-palkinto alan arvostetulla SOLyCIRCO-festivaalilla Saksassa on lisännyt kansainvälistä kiinnostusta Talvisirkusta kohtaan.
Yleisön näkökulmasta kansainvälisesti kovatasoinen sirkus tarkoittaa laadukkaita esityksiä. Katsomossa voi kohdata kolme sukupolvea; lapset, äidit ja isät sekä isovanhemmat. Monille perheille Talvisirkuksesta on muodostunut joulunajan traditio, johon otetaan mukaan serkut ja kummit, ja josta ei haluta jäädä pois yhtenäkään vuonna. Talvisirkusten nimet voivat nostattaa monissa nostalgisia väreitä: Vega, Tähti, Taika, Kuusi, Sirius, Nauru, Lumi, Aika, Poro, Valo, Sika, Nenä, Afrikka, Kosmos, Uni…
Jo kesäkuussa toimistossa soi puhelin, ja uskolliset vakioasiakkaat varaavat lippunsa joulunajan esityksiin, ja samalla vaihdetaan muutkin kuulumiset. Monet kertovat käyneensä Talvisirkuksissa alusta asti.
Yleisötyöllä uutta työtä ja yleisöä
Jo ensimmäisistä esityksistä lähtien myös työpajatoiminta on ollut osa Hurjaruuthin ohjelmistoa. 1980-luvulla ei vielä puhuttu yleisötyöstä, mutta sitä kiertueteatterin jalkautuminen yleisön pariin totisesti oli.
Katuteatterin osuus oli näinä vuosina suuri, esiinnyttiin rautatieasemilla, gallerioissa ja kirjastoissa. Yleisöltä saatu välitön palaute vaikutti teatterin kehittymiseen ja loi perustan Hurjaruuthin pyrkimyksille uudistaa lasten- ja nuortenteatteria sekä laajentaa teatterin yleisöpohjaa.
Nykyisin Hurjaruuthilla on toimiston yhteydessä 100 neliön harjoitustila yleisötyötä varten, mutta työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja taiteilijatapaamisia järjestetään myös näyttämöllä, lämpiössä, kulisseissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Oma sirkuskoulu Tonttukoulu ja lukuisat projektit päiväkotien, nuorisoseurojen ja oppilaitosten parissa ovat osa Hurjaruuthin laajaa yleisökontaktia. Vuonna 2014 Hurjaruuth käynnisti SIRKUS SAAPUU KAUPUNKIIN -hankkeen, joka on yksi Helsingin kulttuurikeskuksen ns. Helsingin mallin hankkeista, joissa ideana on taidetoimijoiden jalkautuminen yhteisöihin.
Joka kevät Hurjaruuth emännöi myös kansainvälistä Ruutia!-tanssifestivaalia, joka sekin on jo saavuttanut kunnioitettavan 19 vuoden iän. Tanssi- ja liiketeatterin kohtaamispaikkana tunnettu festivaali tuo Kaapelitehtaalle joka vuosi korkeatsoisia esityksiä ja työpajoja Suomesta ja ulkomailta.
Yhteistyötä Kaapelitehtaan muiden kulttuuritoimijoiden kanssa on kehitetty kaiken aikaa, esimerkiksi yhteistyöpajat Kaapelitehtaan toisessa siivessä sijaitsevan Teatterimuseon kanssa ovat keränneet paljon innostuneita koululaisryhmiä tekemään ja tutkimaan teatteria, tanssia ja sirkusta.
Teatterimuseon kanssa tehtiin yhteistyötä myös vuonna 2006, kun Hurjaruuthin 25-vuotisjuhlanäyttely marssitti museotilaan Jääkarhut, Siat, Rotat ja Pölykoirat. Juhlanäyttelyn yhteydessä julkaistu historiikki on yhä ajankohtainen, ja Hurjaruuthin huikean tarinan vaatimattomasta alusta näiden päivien vauhdilla kasvavaan toimintaan voi edelleen tiivistää kirjan otsikkoon: Rotta vai tarua?
TERVETULOA!
Pienestä kiertueteatterista spektaakkelimaisen Talvisirkuksen pyörittäjäksi kasvanut Tanssiteatteri Hurjaruuth täytti vuonna 2016 kolmekymmentäviisi vuotta! Menneisiin vuosiin mahtuu yli 100 ensi-iltaa, kymmeniä ulkomaankiertueita Tansaniasta Taiwaniin sekä ällistyttävä määrä työllistettyjä tanssi-, teatteri- ja sirkusalan ammattilaisia. Vakituisen kodin Hurjaruuth on löytänyt Helsingin Ruoholahdesta, aikanaan puhelin- ja sähkökaapeleita valmistaneen Kaapelitehtaan pohjoissiivestä.
Vuodesta 1995 lähtien Hurjaruuth on keskittynyt pääosin lastenteatteriin, joskin Talvisirkukset ja muut esitykset puhuttelevat ihan kaikenikäisiä - yleisössä kohtaakin usein jopa kolme sukupolvea. Viime vuosina ohjelmistossa on nähty myös aikuisille suunnattuja esityksiä: Jenni Kallon Miss Olga, Thom Moncktonin Moving Stationery ja Taina Mäki-Ison Kohti Horisonttia. Vuoden 2012 helmikuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Punainen Helmi - naisklovnifestivaali yhteistyössä Espoon Kaupunginteatterin ja Uppsalalaisen Reginateaternin kanssa. Naisklovnifestivaalin esitykset on suunnattu pääosin nuorille ja aikuisille, mutta vuoden 2015 festivaalilla vieraili myös klovneriaesitys lapsille.
Kummastusta herättäneestä nimestä on teatterin elinaikana nähty lukemattomia kirjoitusasuja; Hurjaruutana, Kurjat Luut ja Hurja Putin lienevät hassuimmasta päästä. Hurjaruuth jää kuitenkin mieleen, vaikka kansainvälisesti nimi onkin toisinaan mahdoton.
Legendaarinen pakettiauto punaisella Hurjaruuth-teippauksella hajosi Kaapelitehtaan pihaan muutama vuosi sitten. Teatterin alkuaikoina pakettiautoon mahtui kaikki esityksiin liittyvä lavasteita ja tanssijoita myöten. Nyt teatterilla on omat tilat; toimisto, lämpiö, näyttämö, puvusto, verstas ja harjoitussali. Vaikka Hurjaruuth vuonna 1993 asettui Kaapelitehtaalle, ei kiertue-elämä ole siihen päättynyt. Viime vuosina Hurjaruuth on esiintynyt festivaaleilla ja tapahtumissa kotimaan lisäksi mm. Intiassa, USA:ssa, Tunisiassa ja Venäjällä.
Hurjaruuthin tunnusmerkkinä voidaan pitää monitaitoisuutta: dynaamisen, rohkean ja vauhdikkaan teatterin esitykset ovat yhdistelleet ennakkoluulottomasti musiikkia, kuvataiteita, sirkusta, tanssia ja teatteria. Muun muassa Lastenkulttuurin valtionpalkinnolla, ASSITEJ Internationalin kunniamaininnalla sekä Sirkuksen Lumo -palkinnolla tunnustettu toiminta jatkuu monimuotoisena ja elävänä.
Talvisirkusta jo vuodesta 1994
Suurelle yleisölle Hurjaruuth on tullut tutuksi Talvisirkuksen kautta. Toilaileviin sikoihin, ranskanperunapartaisiin tonttuihin ja lukuisiin muihin hahmoihin ovat vuosien saatossa rakastuneet niin lapset kuin aikuisetkin.
Hurjaruuthin perustajajäsen ja nykyinen teatterinjohtaja Arja Pettersson toi uuden sirkuksen pysyvästi Suomeen Talvisirkusten myötä, ja edelleen Talvisirkus on yksi suurimmista sirkustaiteilijoiden työllistäjistä Suomessa. Lukuisat alan kotimaiset ammattilaiset ovat aloittaneet uransa Talvisirkuksissa esiintymällä. Vuosittainen Talvisirkus-palkinto alan arvostetulla SOLyCIRCO-festivaalilla Saksassa on lisännyt kansainvälistä kiinnostusta Talvisirkusta kohtaan.
Yleisön näkökulmasta kansainvälisesti kovatasoinen sirkus tarkoittaa laadukkaita esityksiä. Katsomossa voi kohdata kolme sukupolvea; lapset, äidit ja isät sekä isovanhemmat. Monille perheille Talvisirkuksesta on muodostunut joulunajan traditio, johon otetaan mukaan serkut ja kummit, ja josta ei haluta jäädä pois yhtenäkään vuonna. Talvisirkusten nimet voivat nostattaa monissa nostalgisia väreitä: Vega, Tähti, Taika, Kuusi, Sirius, Nauru, Lumi, Aika, Poro, Valo, Sika, Nenä, Afrikka, Kosmos, Uni…
Jo kesäkuussa toimistossa soi puhelin, ja uskolliset vakioasiakkaat varaavat lippunsa joulunajan esityksiin, ja samalla vaihdetaan muutkin kuulumiset. Monet kertovat käyneensä Talvisirkuksissa alusta asti.
Yleisötyöllä uutta työtä ja yleisöä
Jo ensimmäisistä esityksistä lähtien myös työpajatoiminta on ollut osa Hurjaruuthin ohjelmistoa. 1980-luvulla ei vielä puhuttu yleisötyöstä, mutta sitä kiertueteatterin jalkautuminen yleisön pariin totisesti oli.
Katuteatterin osuus oli näinä vuosina suuri, esiinnyttiin rautatieasemilla, gallerioissa ja kirjastoissa. Yleisöltä saatu välitön palaute vaikutti teatterin kehittymiseen ja loi perustan Hurjaruuthin pyrkimyksille uudistaa lasten- ja nuortenteatteria sekä laajentaa teatterin yleisöpohjaa.
Nykyisin Hurjaruuthilla on toimiston yhteydessä 100 neliön harjoitustila yleisötyötä varten, mutta työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja taiteilijatapaamisia järjestetään myös näyttämöllä, lämpiössä, kulisseissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Oma sirkuskoulu Tonttukoulu ja lukuisat projektit päiväkotien, nuorisoseurojen ja oppilaitosten parissa ovat osa Hurjaruuthin laajaa yleisökontaktia. Vuonna 2014 Hurjaruuth käynnisti SIRKUS SAAPUU KAUPUNKIIN -hankkeen, joka on yksi Helsingin kulttuurikeskuksen ns. Helsingin mallin hankkeista, joissa ideana on taidetoimijoiden jalkautuminen yhteisöihin.
Joka kevät Hurjaruuth emännöi myös kansainvälistä Ruutia!-tanssifestivaalia, joka sekin on jo saavuttanut kunnioitettavan 19 vuoden iän. Tanssi- ja liiketeatterin kohtaamispaikkana tunnettu festivaali tuo Kaapelitehtaalle joka vuosi korkeatsoisia esityksiä ja työpajoja Suomesta ja ulkomailta.
Yhteistyötä Kaapelitehtaan muiden kulttuuritoimijoiden kanssa on kehitetty kaiken aikaa, esimerkiksi yhteistyöpajat Kaapelitehtaan toisessa siivessä sijaitsevan Teatterimuseon kanssa ovat keränneet paljon innostuneita koululaisryhmiä tekemään ja tutkimaan teatteria, tanssia ja sirkusta.
Teatterimuseon kanssa tehtiin yhteistyötä myös vuonna 2006, kun Hurjaruuthin 25-vuotisjuhlanäyttely marssitti museotilaan Jääkarhut, Siat, Rotat ja Pölykoirat. Juhlanäyttelyn yhteydessä julkaistu historiikki on yhä ajankohtainen, ja Hurjaruuthin huikean tarinan vaatimattomasta alusta näiden päivien vauhdilla kasvavaan toimintaan voi edelleen tiivistää kirjan otsikkoon: Rotta vai tarua?
TERVETULOA!
Tuotteet
Avoinna ARKISIN ti -to klo 13-16
Lipunmyynti esityspaikalla aukeaa tuntia ennen esitystä (2 tuntia ennen Talvisirkuksen ilta-, pyhäpäivä- ja viikonloppunäytöksiä).
Tiedustelut ja varaukset Hurjaruuthista, puh. 09 565 7250.
RYHMÄVARAUKSIA voi tehdä myös sähköpostitse liput(at)hurjaruuth.fi.
Lippuja saa myös Lippu.fi palvelusta.
Hurjaruuthissa käy käteinen, pankkikortti, Visa Electron sekä yleisimmät luottokortit (Visa, MasterCard).
Maksuvälineinä käyvät myös Smartumin kulttuurisetelit ja Smartum Saldo, Virikesetelit sekä Ticket Mind & Body -kortti (vain henk.koht. lippujen lunastus).
Lipunmyynti esityspaikalla aukeaa tuntia ennen esitystä (2 tuntia ennen Talvisirkuksen ilta-, pyhäpäivä- ja viikonloppunäytöksiä).
Tiedustelut ja varaukset Hurjaruuthista, puh. 09 565 7250.
RYHMÄVARAUKSIA voi tehdä myös sähköpostitse liput(at)hurjaruuth.fi.
Lippuja saa myös Lippu.fi palvelusta.
Hurjaruuthissa käy käteinen, pankkikortti, Visa Electron sekä yleisimmät luottokortit (Visa, MasterCard).
Maksuvälineinä käyvät myös Smartumin kulttuurisetelit ja Smartum Saldo, Virikesetelit sekä Ticket Mind & Body -kortti (vain henk.koht. lippujen lunastus).
Ajo-ohje
MITEN PÄÄSEN PAIKALLE
Metro Ruoholahti
Raitiovaunu 8
HKL:n bussit 20, 20N, 21, 65A ja 66A sekä useat Espoon bussit.
Reittiopas
Omalle autolle löytyy maksullista parkkitilaa kadunvarsilta Kaapelitehtaan lähistöltä sekä Kauppakeskus Ruoholahden parkkihallista. Muistathan ettei Kaapelitehtaan sisäpihalle saa pysäköidä.
Metro Ruoholahti
Raitiovaunu 8
HKL:n bussit 20, 20N, 21, 65A ja 66A sekä useat Espoon bussit.
Reittiopas
Omalle autolle löytyy maksullista parkkitilaa kadunvarsilta Kaapelitehtaan lähistöltä sekä Kauppakeskus Ruoholahden parkkihallista. Muistathan ettei Kaapelitehtaan sisäpihalle saa pysäköidä.
Jaa