Ylitornion sotamuistomerkit
Ylitornio
Jääkärietappi -muistomerkki
Maamme itsenäisyystaisteluun liittyvä jääkäriliike sai alkunsa marraskuussa 1914 julkaistusta laajasta venäläistämisohjelmasta, joka toteutettuna olisi johtanut maan liittämisen Venäjän keisarikuntaan. Itsenäisyysliikkeen kokouksessa 20.11.1914 päätettiin ryhtyä valmisteluihin kansanarmeijan luomiseksi, tavoitteena Suomen irrottaminen Venäjästä.

Pitäjän halki kulki ainakin neljä reittiä Tornionjoen yli Ruotsiin ja siitä syystä Ylitornio oli koko valtakunnan tasolla merkittävä ”jääkäripitäjä”. Sen kunniaksi on JP 27:n Perinneyhdistys ry:n Länsipohjan osasto pystyttänyt 22.8.1998 jääkärietappimuistomerkin, joka sijaitsee Tornionjoen rannalla Niuron Perinnetalon pihassa.

Sankaripatsas
Ylitornion kirkkopihassa sijaitsee ”Rukoileva äiti” -niminen sankaripatsas. Sen on pystyttänyt Ylitornion seurakunta sankaripatsasrahaston avustuksella. Patsas paljastettiin 18.5.1958 ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Patsaalla kunnioitetaan sodissa kaatuneitten muistoa. Sankarihautausmaalle on haudattu 222 kaatunutta.

Ämminpirtin muistomerkki
Sijaitsee Kuivakankaalla, ns. Ämminpirtin paikalla. Patsaan on pystyttänyt Ylitornion vapautussoturien huoltosäätiö. Kyseisellä paikalla vangittiin 2.2.1918 venäläiset sotilaat ja Ylitornio vapautui vieraista miehittäjistä. Paljastustilaisuus oli 15.5.1983. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Unto Siikanen ja luonnonkiveen upotetun reliefin on tehnyt taiteilijaprofessori Ensio Seppänen.